maanantai 27. maaliskuuta 2017

Kilpikonnakaverit Seppo ja Zippo



Terve! Olen Seppo.

Joku voi erehtyä luulemaan, että kilpikonnat ovat tylsiä lemmikkejä, mutta todellisuudessa niidenkin ruokailua ja touhuja on mukava seurailla.

Seppo ja Zippo ovat kasvissyöjiä. Kesällä konnien ruokinta on helpompaa, koska ruokaa saa kerättyä pihalta. Ruuaksi kelpaa mm. herkulliset voikukat, puiden lehdet tai ruohokasvit. Talven ruokintaa varten kuivataan kesällä kasveja. Lisäksi ne saavat ravinnoksi vaihtelevasti tomaattia, porkkanaa tai keräsalaattia.


Seppo syö voikukkaa ulkona.


Tomaattia NAMSKIS!

Luonnossa nelivarvaskilpikonnia elää mm. Afganistanin ja Pakistanin vuoristoalueiden aroilla ja aavikoilla. Maakilpikonnat ovat pitkäikäisiä ja saattavatkin elää jopa lähes sata vuotiaiksi. Meidän lahjoituskilpikonnien tarkkaa ikää ei valitettavasti tiedetä.


Aitauksen alustana on hyvä pitää hiekkaa tai turvehiekka sekoitusta. Seppo ja Zippo kaivautuvat mielellään lehtikasaan. Sisustukseen voi käyttää lehtien lisäksi muita luonnon materiaaleja kuten sammalta. 


Zippo lähikuvassa.

lauantai 25. helmikuuta 2017

Liikkuva heinäkasa eli meidän Pikku-Ukko



Pikku-Ukko heinäkasassa päiväunilla


Vuonna 2010 saimme uuden kaverin mukaan meidän jengiin. Pikku-Ukko muutti meille Pohjois-Suomen maisemista. Herkkupeppu tykkää tonkia ulkona maata ja nauttia kunnolla kesän auringosta. Heinäkasaan on aina kiva kaivautua. Ei enää niin pienellä Ukkelilla on aina paljon asiaa, erityisesti ruokailun viivästyessä äänekäs huomautus on varma. Ukko joutui käymään hammaslääkärillä kun kulmahampaat alkoivat kasvaa liian pitkiksi ja ne häiritsivät herran syömistä. Hammashuollon jälkeen Pikku-Ukko on saanut taas syödä erityisherkkuaan; syksyllä pihan omenapuusta putoilevia omanoita. Pikku-Ukko nauttii silittelystä paljon, usein köllähtääkin kyljelleen ja nauttii oikein kunnolla rapsutuksista.





maanantai 23. tammikuuta 2017

Kissojen päivät




MuuMaassa asustaa neljä kissaa.  Haisuli, Tuutikki ja Tiuhti saapuivat 2014 noin kolmen kuukauden ikäisinä. Kolmen kopla asustelee navetassa muiden eläinkavereiden kanssa. Pikku-Ukko minisian aitauksen lämpölampun alla on yhdessä hyvä kölliä. Sisarusparvea pitää kurissa vanhempi kissamme Aino, joka harvemmin viitsii poistua sisätilan lämmöstä.


Haisulilla (tumman värinen) on hieman pidempi karva kuin muilla joten harjalle olisi välillä käyttöä. Laumasta eniten rapsutuksista nauttii juuri Haisuli joka ei helpolla anna lopettaa hellittelyhetkiä kesken.

Haisuli.
Tuutikki (harmaa) on lauman saalistaja. Aina poikia parempi. Tuutikki nauttii kiipeilystä ja saattaakin kiivetä olkapäille kehräämään.

Tuutikki.
 Tiuhti (rusehtava) on leikkisä ja saakin usein sisarukset mukanaan juoksentelemaan lentävien lehtien perässä. Tiuhti ei juurikaan viihdy sylissä ja nauttiikin rapsutuksista vain kun hänelle sopii. 

Tiuhti.
 
Viimeisenä vaan ei vähäisempänä, on kissamme Aino. Ainosta löytyy kolmea väriä, valkoista, mustaa ja ruskeaa. Ainon lempipuuhaa on nukkumisen lisäksi pihan tapahtumien tarkkailu ikkunasta ilman ulkoilupakkoa.

Aino päivänokosilla.
Haisuli kyytiläisenä.

keskiviikko 6. heinäkuuta 2016

Nero ja Nuppi


Navetan yhdet kesän uusista asukkaista ovat sonnipojat Nero ja Nuppi. Mustavalkoinen Nero on rodultaan holstein, ja ruskeavalkoinen Nuppi on rodultaan ayrshire. Pikkusonneilla on ikäeroa 9 päivää Nupin ollen pienemmästä koostaan huolimatta vanhempi, kuin Nero.   

                             Kaksikon päivään mahtuu pienelle vasikalle tärkeitä asioita, kuten yhdessä makoilu,nukkuminen, juoksuhepulit, uusien asioiden tutkiminen ja opettelu, ulkoilu sekä tietenkin syöminen ja juominen.  Kaiken tämän lisäksi vasikat käyvät joka päivä ”töissä”, ne nimittäin toimivat elävinä piirustusmalleina pihassa vieraileville taiteilijoille. Samalla ne saavat paljon rapsutuksia ja tutustuvat ympäristöön.
Vasikat oppivat heti pienenä syömään heinää ja vähitellen myöskin vasikoille tarkoitettua rehua. Lisäksi ne juovat  vettä, mutta kaikkein tärkein ruoka jokaiselle vasikalle on maito. Vasikoiden maito tarjoillaan tuttisangosta, josta vasikka imee tutin kautta maidon; se korvaa vasikalle emän nisän ja samalla tyydyttää vasikan kovan imemisen tarpeen.  Jos vasikalle tarjoaa kättä, se melko varmasti alkaa imeä sormia maidon toivossa.  Vasikat juotetaan maidolla 2-3 kertaa päivässä ja päivittäinen maitomäärä on n. 5-8 litraa vasikkaa kohti.  
 
  
Lasten piirroksia vasikoista.

tiistai 5. huhtikuuta 2016

Kanalan uudet tulokkaat


Kanalaan saapui suloisia uusia asukkeja, pikkuisia tipuja juuri ja juuri pääsiäiseksi. Nämä kuusi uutta kaveria nimittäin kuoriutuivat kiirastorstaina. Lämpölampun alla käy tohina, kun vuoroin napostellaan tipunruokaa, juodaan vettä ja nukutaan päiväunia kylkikyljessä. Tiput kasvavat hurjaa vauhtia. Pian ne ovatkin jo "teinikanoja" ja 16 viikon jälkeen alkavat jo munimaankin. Kuviin pääsivät poseeraamaan molempien värien, keltaisen ja ruskean höyhenpeitteen edustajat.

 

 

sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Navetan uusi asukki



 MuuMaan navetassa ammuu nyt uusi asukki, pohjoissuomenkarjan lehmä nimeltään Kulta. Marraskuussa kolme vuotta täyttävä Kulta on poikinut kerran. Luonteeltaan Kulta on kiltti, rauhallinen, utelias ja tykkää rapsuttelusta. Uuden kodin naapuriaitauksen kuttu Jedium vielä vähän jännittää, mutta kotiutuminen on sujunut hyvin. Kulta lehmän ruokavalio koostuu isosta kasasta heinää sekä täysrehusta, josta saadaan tarvittavat vitamiinit ja kivennäiset. Vettä kuluu ainakin 60 litraa päivässä.

Kulta on rodultaan pohjoissuomenkarjaa, joka on Suomen alkuperäisrotu ja nykyään uhanalainen. Väritys on usein valkoinen, korvat ja turpa voivat olla mustat tai ruskeat. Suomenkarja on kooltaan pienmpi kuin yleisimmin käytetyt lypsyrodut, ayshire ja holstain. Suomenkarja lypsää maitoa vähemmän, mutta pitoisuudet (rasva ja valkuainen) ovat korkeammat kuin yleisemmin käytetyillä lypsyroduilla. Suomenkarja on nupoa eli niille ei kasva lainkaan sarvia.




keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Tervetuloa!


MuuMaa ammuu kaikille ja tervetuloa seuraamaan MuuMaan eläinten ihka omaa blogia. Tänne päivitetään kaikenkarvaisten asukkien kuulumisia ympärivuoden kuvien kera. Mikä mahtaa olla Oudokkilan asukkien lempiruokaa? Kuinka tipuset kasvavat ja ihan hujauksessa? Entä kuinka lampaan kerintä sujuu, kun tulee liian kuumat paikat? Muun muassa nämä asiat selviävät varmasti vuoden mittaan.


Tervetuloa moikkaamaan eläinkavereita myös ihan livenä pääsiäisenä 26-27.maaliskuuta sekä kesällä 4.kesäkuuta alkaen, Koivuniemen Herran MuuMaahan!